Jääkiekkovedonlyöntistrategia | Lyö lätkävetosi Mr Greenillä

Uskomatonta kyllä, jääkiekkoa on pelattu enemmän tai vähemmän ammattimaisesti jo 1900-luvun alusta saakka. Ensimmäisenä jääkiekkoilijat estradille luistelutti Western Pennsylvania Hockey League, joka perustettiin 1902. Varsinainen voittokulku alkoi kuitenkin kymmenisen vuotta myöhemmin, kun National Hockey Association perustettiin Montrealissa. NHA:sta syntyi seitsemän vuoden itämisjakson jälkeen nykyinen maailman paras sarja, National Hockey League eli NHL.

Myöhemmin myös Euroopassa päästiin ammattilaisjääkiekon makuun ja tähän päivään mennessä lähes kaikissa Euroopan maissa onkin oma sarjansa. Merkittävimmät sarjat löytyvät perinteisistä jääkiekkomaista: Venäjän ja muutaman muun maan alueella operoiva Kontinental Hockey League, Ruotsin SHL ja Suomen Liiga muodostavat eurooppalaisen jääkiekon kärkikolmikon. Tässä jutussa keskitymme kaikkein kovimpiin sarjoihin, mukaan lukien kotimainen Liiga.

NHL:n historia

Nykyisen NHL:n esi-isä perustettiin 1917 Montrealissa, kun sen edeltäjä National Hockey Association lopetti toimintansa. Vuosina 1942-1967 sarjassa pelasi vain kuusi joukkueita, jotka nykyään tunnetaan nimellä ”Original Six”. Vuonna 1967 mukaan liittyi kuusi joukkuetta lisää ja vuoteen 1974 mennessä NHL:ssä kisaili jo 18 joukkuetta. Joukkuemäärä nousi jälleen 1979 kolmella, eikä aikaakaan kun kasassa oli 30 joukkueen sarja vuonna 2000. Viimeisin laajennusjoukkue liittyi remmiin vuonna 2017 ja seuraava, 32. joukkue saadaan mukaan kaudelle 2021. Laajentumistahti on siis ollut melkoinen!

NHL:n sarjajärjestelmä

NHL on jaettu itäiseen ja läntiseen konferenssiin. Runkosarja kestää lokakuusta huhtikuulle, jonka jälkeen pelataan pudotuspelit. Kevättä kohden intensiteetti nousee ja NHL-kausi huipentuu alkukesän Stanley Cup finaaleihin. Runkosarjassa jokainen joukkue pelaa 82 ottelua, 41 kotona ja 41 vieraissa. Konferenssit on jaettu kahteen divisioonaan maantieteellisin perustein. Itäisessä konferenssissa on 16 joukkuetta ja läntisessä 15. Johtuen joukkueiden eri määrästä konferensseissa, myös ottelut jakautuvat eri tavalla idässä ja lännessä. Idässä joukkueet pelaavat 28 ottelua omaa divisioonaansa vastaan, eli kaikki seitsemän divisioonavastustajaa kohdataan neljästi. Kahdeksaa muuta itäisen konferenssin joukkuetta vastaan pelataan kolmasti yhteensä 24 ottelua ja lopuissa kohdataan läntisen konferenssin joukkue kahdesti, kerran kotona ja kerran vieraissa. Läntisen konferenssin järjestelmä onkin sekavampi, johtuen joukkueiden parittomasta määrästä. Lännen Keskisessä divisioonassa pelataan 26 ja Tyynenmeren divisioonassa 29 divisioonan sisäistä ottelua. Konferenssin sisällä pelataan lisäksi 24 tai 21 ottelua muiden divisioonien joukkueita vastaan. Ja kuten arvata saattaa itäisen konferenssin joukkueet kohdataan tietenkin kahdesti. Yhteensä NHL-otteluita kertyy runkosarjan aikana hulppeat 1271.

NHL-pelaajat

NHL:ssä arvostetaan tähtipelaajia ja kauden päätteksi jaetaankin iso liuta palkintoja parhaista suorituksista. Palkintoja ovat mm. William M. Jennings Trophy vähiten maaleja runkosarjassa päästäneen joukkueen maalivahdeille, Maurice “Rocket” Richard Trophy eniten maaleja runkosarjassa iskeneelle pelaajalle, Norris Trophy parhaalle puolustajalle ja Art Ross Trophy runkosarjan pistepörssin voittajalle.

Pitkän ja merkittävän uran NHL:ssä tehneet pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt tai muut vaikuttajat saatetaan nimittää arvostettuun Hockey Hall of Fame:n. HHoF-nimitystä suurempaa henkilökohtaista kunniaa ei jääkiekossa voi saavuttaa. Vuonna 1999 herrasmies nimeltään Wayne Gretzky sai tämän kunnian. Onko nimi tuttu? Ainakin pitäisi olla, sillä Gretzkyä pidetään yleisesti maailman kaikkien aikojen parhaana jääkiekkoilijana. Vaikka Mario Lemieux nostetaan myös usein keskusteluun, ovat Gretzkyn saavutukset toiselta planeetalta – eikä lisänimi ”The Great One” ole tuulesta temmattu.

Stanley Cupin ja pudotuspelien historia

Alun perin Stanley Cup tunnettiin nimellä Dominion Hockey Challenge Cup, joka otettiin käyttöön vuonna 1892. Kanadan silloisen kenraalikuvernöörin Lord Stanleyn mukaan nimetty palkinto jaettiin alun perin parhaalle kanadalaiselle amatöörijoukkueelle. Vuoteen 1914 asti voittaja määriteltiin sarjaotteluiden ja haastepelien perusteella. Vuonna 1906 päätettiin, että ammattijoukkueet saivat kilpailla Cupin voitosta. Kuitenkin 1915 molemmat silloiset ammattilaissarjat, National Hockey Association ja Pacific Coast Hockey Association päättivät, että kummankin sarjan mestarit ratkaisisivat keskinäisessä ottelussa Cupin kohtalon. Lukuisten yhdistymisten ja muiden muutosten jälkeen Stanley Cupista tuli NHL:n voittopokaali vuonna 1947. Alla olevasta taulukosta voi nähdä, että joillakin joukkueilla on ollut suorastaan tapana voittaa Stanley Cup. Taulukon tutkimisesta voi olla hyötyä, jos päätät lyödä vetoa pudotuspeleistä ja pokaalin seuraavasta voittajasta.

Viimeiset 10 Stanley Cup mestaria:

Vuosi	Voittajajoukkue	Finaalisarjan tulos	Hävinnyt joukkue
2009	Pittsburgh Penguins	4-3	Detroit Red Wings
2010	Chicago Blackhawks	4-2	Philadelphia Flyers
2011	Boston Bruins	4-3	Vancouver Canucks
2012	Los Angeles Kings	4-2	New Jersey Devils
2013	Chicago Blackhawks	4-2	Boston Bruins
2014	Los Angeles Kings	4-1	New York Rangers
2015	Chicago Blackhawks	4-2	Tampa Bay Lightning
2016	Pittsburgh Penguins	4-2	San Jose Sharks
2017	Pittsburgh Penguins	4-2	Nashville Predators
2018	Washington Capitals	4-1	Vegas Golden Knights
2019	St. Louis Blues	4-3	Boston Bruins

Stanley Cup pudotuspelien rakenne

Kun NHL:n runkosarja on saatu päätökseen, pelataan 16 joukkueen Stanley Cup pudotuspelit, jossa pelataan paras seitsemästä periaatteella – voittajan pitää siis pelata neljä voitokasta ottelusarjaa peräkkäin saadakseen nimensä tarunhohtoiseen Stanley Cupiin. Kahdeksan joukkuetta molemmista konferensseista etenee Stanley Cup pudotuspeleihin, joissa ensimmäiset kolme kierrosta pelataan konferenssin sisällä. Ensin Stanley Cup pudotuspeleihin paikkansa varmistavat kolme divisioonien parasta joukkuetta ja lisäksi ”villikortti”-paikan saa konferenssin kaksi seuraavaksi eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta. On siis mahdollista, että yhdestä divisioonasta pudotuspeleihin jatkaa vain kolme parasta, muiden viiden osallistujan tullessa toisesta. Divisioonien voittajat kohtaavat ”villikortti”-sijoittuneet joukkueet, kun taas divisioonien kakkonen ja kolmonen kohtaavat ensimmäisellä kierroksella divisioonan sisällä. Jokaisella pudotuspelikierroksella paremmin runkosarjassa sijoittunut joukkue saa kotiedun, jolloin mahdollisesta seitsemän ottelun sarjasta neljä pelataan paremmin sijoittuneen kotiareenalla. Finaalissa kotiedun saa samoin eniten pisteistä runkosarjassa kerännyt joukkue.

Eniten Stanley Cup mestaruuksia voittaneet joukkueet:

Joukkue	Pudotuspelikerrat	Voitot	Voittojen vuodet
Montreal Canadiens	34	24	1916, 1924, 1930, 1931, 1944, 1946, 1953, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1965, 1966, 1968, 1969, 1971, 1973, 1976, 1977, 1978, 1979, 1986, 1993
Toronto Maple Leafs	21	13	1918, 1922, 1932, 1942, 1945, 1947, 1948, 1949, 1951, 1962, 1963, 1964, 1967
Detroit Red Wings	24	11	1936, 1937, 1943, 1950, 1952, 1954, 1955, 1997, 1998, 2002, 2008
Boston Bruins	20	6	1929, 1939, 1941, 1970, 1972, 2011
Chicago Blackhawks	13	6	1934, 1938, 1961, 2010, 2013, 2015
Edmonton Oilers	7	5	1984, 1985, 1987, 1988, 1990
Pittsburgh Penguins	6	5	1991, 1992, 2009, 2016, 2017
New York Rangers	11	4	1928, 1933, 1940, 1994
New York Islanders	5	4	1980, 1981, 1982, 1983
New Jersey Devils	5	3	1995, 2000, 2003

Jääkiekon MM-kisat ja Suomen Leijonat

ice hockey world championships
International Ice Hockey Federationin eli IIHF:n vuosittain järjestettävät jääkiekon MM-kisat ovat suurin maailmanlaajuinen jääkiekkoturnaus. Jokakeväiset kisat pelataan kuitenkin samaan aikaan kun NHL:n pudotuspelit ovat vielä käynnissä, joten monet huippupelaajat eivät pääse edustamaan maataan elleivät pudotuspelit pääty lyhyeen.

Joskus MM-kisoista käytetään myös virheellisesti nimitystä World Cup, joka on kuitenkin eri turnaus. Mutta oli nimi mikä hyvänsä, MM-kisat ovat varsinkin Euroopassa yksi suosituimmista jääkiekkotapahtumista. Myös Suomessa Leijonien esityksiä kevään kisoissa seurataan silmä tarkkana sekä paikan päällä että television välityksellä. Ensimmäisen maailmanmestaruuden Suomi voitti Tukholmassa vuonna 1995, eikä aikaakaan, kun toinen maailmanmestaruus tuli Bratislavassa vuonna 2011. Leijonat palasivat vielä rikospaikalle vuonna 2019 ja ottivat kautta aikain kolmannen mestaruutensa vastoin kaikkia odotuksia ja ilman NHL-pelaajia. Suomen maajoukkue on järjestäen pystynyt haastamaan kaikkein kovimmat mestarisuosikit Kanadan, Venäjän ja Ruotsin, eikä pelejä onneksi ratkaista selässä olevien nimien perusteella.

Jääkiekon MM-kisojen historia

Alkuperäinen MM-turnaus pelattiin 1920 kesäolympialaisissa. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin jääkiekko sai oman yksittäisen mestaruusturnauksensa, johon otti osaa 12 maata. Kanada oli turnauksen ensimmäinen dynastia, voittaen 12 mestaruutta 1930-1952. Tämän jälkeen vuonna 1963 oli Neuvostoliiton vuoro ottaa ohjat, joita se piti aina vuoden 1991 hajoamiseensa saakka. Kilpailu on tasoittunut tämän jälkeen, kun 2000-luvulla taistelu on tasaista Kanadan, USA:n, Venäjän, Suomen, Tshekin ja Ruotsin välillä. Myös tuoreemmilla haastajilla Saksalla, Sveitsillä ja Slovakialla on sanansa sanottavana.

Leijonat isännöivät ensimmäisen kerran jääkiekon MM-kisoja jo vuonna 1965, kun Tampere toimi isäntäkaupunkina. Sen jälkeen MM-kisoja on pelattu Suomessa vuonna 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003. Viimeisimpänä Leijonat pääsivät pelaamaan kotiyleisönsä edessä kahtena vuonna peräkkäin, kun Suomi ja Ruotsi jakoivat vetovastuun vuosina 2012 ja 2013. Seuraavan kerran MM-jääkiekkoa pelataan kotimaan kamaralla vuonna 2022, kun uudenkarhea Tampereen jäähalli toimii kisojen pääpaikkana.

Jääkiekon MM-kisojen rakenne

MM-kisojen pääsarjaan kuuluu tällä hetkellä 16 joukkuetta, jotka on jaettu kahteen lohkoon ranking-pisteiden perusteella. Edelliset neljä MM-turnausta sekä Olympialaiset määrittelevät ranking-pisteet. Viimeisimpien turnausten tulokset ovat painotettuja, joten edellisten MM-kisojen pisteet saavat 100% painotuksen, sitä edellisen 75% jne. Jokainen joukkue kohtaa lohkossaan muut joukkueet kerran, eli otteluita kertyy alkusarjassa seitsemän. Pudotuspeleihin selviävät lohkojen neljä parasta joukkuetta, jotka pelaavat kerrasta poikki periaatteella siten, että lohkovoittaja kohtaa toisen lohkon neljänneksi sijoittuneen ja lohkokakkonen toisen lohkon kolmosen. Voittajat etenevät välierään ja sitä kautta finaaliin. Lohkojen viimeiseksi jääneet joukkueet putoavat B-sarjaan, josta puolestaan seuraavaksi vuodeksi nousee kaksi parasta maata mukaan A-sarjan kisoihin.

Jääkiekon MM-kisojen pelaajat

Vuodesta 1977 sekä amatöörit että ammattilaiset ovat saaneet ottaa osaa jääkiekon MM-kisoihin. Kukin maa on vapaa valitsemaan haluamansa pelaajat ilman rajoituksia, kunhan edustusmaan kansalaisuus löytyy takataskusta. Pelaajasäännöissä on myös erikoisuuksia: jos pelaaja, joka ei ole aiemmin maaotteluissa esiintynyt haluaa vaihtaa edustamaansa kansalaisuutta, pitää hänen edustaa uutta maataan vähintään kaksi vuotta putkeen. Lisäksi pelaajalla pitää olla hallussaan International Transfer Card eli ITC. Jos taas pelaaja, joka on jo aiemmin edustanut eri maata IIHF:n ottelussa, haluaa vaihtaa joukkuetta, pitää hänen olla pelannut vähintään neljä kautta uudessa kotimaassaan. Edustusoikeutta voi vaihtaa vain kerran. Tällaisia kansalaisuuden vaihtamisia on nähty esimerkiksi Kazakstanin, Valko-Venäjän ja Etelä-Korean maajoukkueissa.

Jääkiekon historia talviolympialaisissa

Kun jääkiekko esiteltiin suurelle yleisölle kesäkisoissa 1920, se oli vielä maailmanlaajuisesti verrattain tuntematon. Helpolla paikka Olympialaisista ei kuitenkaan irronnut. Jääkiekosta tuli Olympialaji vasta, kun Antwerpenin jäästadionin Palais de Glacen managerit eivät suostuneet antamaan stadionia taitoluistelukäyttöön, ellei myös jääkiekkoa saataisi mukaan. Kova peli kannatti ja jääkiekko esiteltiin 1920 kesäolympialaisissa.

IIHF pitääkin vuoden 1920 turnausta ensimmäisinä jääkiekon maailmanmestaruuskisoina. Jääkiekon mukaantulo Olympialaisiin on ollut menestystarina sekä kisoille että jääkiekolle, kun sen suosio on jatkanut kasvuaan varsinkin TV-lähetysten ansiosta. Ehkäpä joku lyö peleistä myös vetoa.

Jääkiekon Olympiaturnauksen rakenne

Vuodesta 1976 Olympialaisten jääkiekkoturnaukseen on ottanut osaa 12 joukkuetta. Kun NHL antoi vuonna 1998 pelaajilleen luvan osallistua Olympialaisiin, kuusi suurinta jääkiekkomaata saivat suoran pääsyn lopputurnaukseen ilman karsintaa. Samana vuonna joukkuemäärää lisättiin kahdella, jotta pystyttiin pelaamaan kahdeksan joukkueen alkusarja. Samaa rakennetta käytettiin vuonna 2002, ennen kuin palattiin 12 joukkueen systeemiin. Vuoden 2010 Olympialaisten karsinnassa käytettiin vuoden 2008 IIHF-rankingia. Parhaat joukkueet pääsivät kisoihin automaattisesti, kun sijoilla 19.-30. pelasivat karsintasarjan. Kolme tuon karsinnan parasta etenivät seuraavaan karsintavaiheeseen, kohdaten joukkueet sijoilta 10.-18. Lopulta kolme parasta joukkuetta eteni Olympialaisiin.

Pelaajat talviolympialaisissa

Ennen vuoden 1984 talviolympialaisia käytiin keskustelua siitä, miten ammattilainen määritellään. Kansainvälinen Olympiakomitea määräsi, että jokainen NHL-pelaaja, jolla on NHL-sopimus mutta on pelannut alle 10 ottelua NHL:ssä, saa osallistua Olympialaisiin. Tämä ei kuitenkaan USA:n Olympiakomitealle kelvannut, vaan he määräsivät, että jokainen NHL-sopimuksen tehnyt pelaaja on ammattilainen eli ei-osallistumiskelpoinen. Kansainvälinen Olympiakomitea muutti linjaustaan siten, että NHL-sopimuksen tehnyt pelaaja saa osallistua vain, jos ei ole pelannut yhtäkään NHL-ottelua – kunnes vuonna 1988 KOK linjasi kaikkien olevan vapaita osallistumaan turnaukseen. Mutta taistelu ei päättynyt tähän; NHL kielsi pelaajiaan osallistumasta vuosina 1988-1994 sekä 2018, vedoten Olympialaisten päällekkäisyyteen NHL:n runkosarjan kanssa. Vuoden 2022 tilanne on vielä avoin.

Suomen Liiga

elite ice hockey league
Suomen jääkiekon pääsarja SM-Liiga tunnetaan nykyisin yksinkertaistetulla nimellä Liiga. Suomen suosituin palloilusarja kerää lehtereille ja vastaanotinten ääreen ison osan suomalaisista, eikä Liigalta voi välttyä kahvipöytäkeskusteluissakaan. Tällä kaudella Liigassa pelaa 15 joukkuetta ympäri Suomen. Tasaisuudestaan tunnetussa Liigassa on muutamia 2010-luvun kestomenestyjiä, mutta yksittäisten otteluiden yllätyksellisyys tekee siitä erittäin mielenkiintoisen seurattavan – ja erinomaisen kohteen vedonlyönnille, kunhan strategia on hallussa.

Viimeiset 10 Liiga-mestaria:

Vuosi	Voittajajoukkue	Finaalisarjan tulos	Hävinnyt joukkue
2009	Jyp Jyväskylä	4-0	Oulun Kärpät
2010	TPS Turku	4-1	HPK Hämeenlinna
2011	Helsingin IFK	4-0	Espoon Blues
2012	Jyp Jyväskylä	4-1	Lahden Pelicans
2013	Porin Ässät	4-2	Tampereen Tappara
2014	Oulun Kärpät	4-3	Tampereen Tappara
2015	Oulun Kärpät	4-3	Tampereen Tappara
2016	Tampereen Tappara	4-2	Helsingin IFK
2017	Tampereen Tappara	4-2	KalPa Kuopio
2018	Oulun Kärpät	4-2	Tampereen Tappara
2019	HPK Hämeenlinna	4-3	Oulun Kärpät

Liigan historia

Suomessa jääkiekkoa pelattiin organisoidusti SM-sarjan nimellä jo vuodesta 1928 vuoteen 1975. Vuonna 1975 muodostettu Liiga irtaantui jääkiekkoliiton alaisuudesta omaksi pääsarjakseen ja samalla 10 joukkueen pääsarjassa otettiin käyttöön pudotuspelit mestaruuden ratkaisemiseksi. Kaudelle 1988-1989 mukaan nostettiin kaksi uutta joukkuetta ja vuonna 2000 päädyttiin 13 joukkueen sarjaan, joka myös suljettiin siten, ettei siitä voi pelillisin perustein pudota tai alemmalta tasolta nousta. Sittemmin joukkuemäärä on nostettu 15:n, kun Mestiksessä taloudelliset edellytykset täyttäneille seuroille on myönnetty liigalisenssit.

Liigan sarjajärjestelmä

Liigassa ei varsinaisesti ole konferensseja tai divisioonia. Otteluohjelmassa joukkueet on kuitenkin jaettu viiteen lohkoon, joiden sisällä jokainen joukkue kohdataan kuudesti. Muita joukkueita vastaan pelataan neljästi, joten otteluita kertyy 60 per joukkue. Voitosta saa kolme pistettä, jatkoaika tai voittolaukauskilpailun voitosta kaksi pistettä, jolloin häviäjä saa tililleen yhden pisteen. Jatkoaikaa pelataan viisi minuuttia kolmella kolmea vastaan ja maalin tehnyt joukkue voittaa.
Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta etenee suoraan puolivälierään, kun sijoille 8.-10. päätyneet joukkueet pelaavat paras kolmesta pudotuspelisarjan. Puolivälieristä lähtien pelataan paras seitsemästä periaatteella siten, että parhaiten runkosarjassa sijoittunut saa vastaansa heikoiten sijoittuneen ja niin edelleen. Pudotuspelien voittaja saa nostella himoittua Kanada-maljaa, joka on jaettu SM-sarjan ja sittemmin SM-Liigan voittajalle vuodesta 1951 asti.

Liigan pelaajat

Liiga on tullut tunnetuksi erityisesti nuorten pelaajien – myös muiden kuin kotimaisten – ponnahduslautana isompiin ympyröihin. Vaikka Liigaseurat eivät pysty pelaajabudjetilla kilpailemaan muiden Euroopan kärkisarjojen kanssa aivan suurimmista nimistä, löytää Liigaan tiensä usein myös meritoituneempia pelaajia. Varsinkin nimekkäitä paluumuuttajia on viime aikoina tarttunut Liiga-joukkueiden haaviin, vaikka valtaosa uusistakin pelaajista on uralleen nostetta ja kehitystä hakevia nuoria pelimiehiä. Ulkomaalaisten määrää ei ole rajoitettu, mutta kotimaisten vaihtoehtojen laatu riittää pitämään määrän alhaisena.

Liigan joukkueiden parhaat pistemiehet kantavat kultaista kypärää ja kaudella 2018-2019 uutuutena myös parhaan alle 21-vuotiaan pistemiehen tunnistaa helposti sinisestä Red Bull-kypärästä.

Mestiksen historia

Mestis perustettiin vuonna 2000, jolloin se korvasi aiemman toisiksi korkeimman sarjatason eli ”ykkösdivisioonan”. Aiemmin ykkösdivisioonasta pystyi nousemaan SM-liigaan ja vastaavasti SM-liigasta putoamaan divariin, mutta Mestiksen – ja Liigan – synnyn myötä suorat nousut ja putoamiset poistuivat – ainakin teoriassa. Vuosina 2008-2013 Mestiksen voittajan oli mahdollista karsia pääsystä Liigaan, mutta sekä Liigan lisenssimaksu että kilpailullinen ero Mestikseen nähden oli liian suuri. Mestiksestä alaspäin Suomi-sarjaan putoaminen ja nousu ovat edelleen käytössä.

Vaikka Liiga teoriassa onkin suljettu ja Mestiksestä erillinen sarja, on Mestiksestä nostettu kärkijoukkueita Liigaan viimeisen 18 vuoden aikanakin. Varsinainen karsintamahdollisuus poistettiin vuonna 2013, mutta Liigan tehtyä laajenemispäätöksiä oli Mestiksestä mahdollista nousta kabinettipäätöksellä – kunhan taloudelliset edellytykset ja Liigan asettamat kriteerit täyttyivät. Jo ennen karsintamahdollisuutta Kuopion KalPa nostettiin Liigaan kaudella 2005-2006 ja myöhemmin Liigaan siirtyivät Vaasan Sport, Kouvolan KooKoo ja Mikkelin Jukurit.

Lähtijöiden tilalle Mestikseen on noussut joukkueita Suomi-sarjasta siten, että joukkueiden kokonaismäärä on 12. Eniten Mestiksen mestaruuksia on voittanut sittemmin Liigaan siirtynyt Mikkelin Jukurit, seitsemän kappaletta. Hallitseva Mestis-mestari puolestaan on KeuPa Keuruulta.

Viimeiset 10 Mestis-mestaria ja -mitalistia:

Vuosi	Voittaja	Hopea	Pronssi	Runkosarjan voittaja
2001	Jukurit	TuTo	Hermes	TuTo
2002	Jukurit	KooKoo	KalPa	Jukurit
2003	Jukurit	K-Vantaa	KooKoo	Jukurit
2004	KalPa	Jukurit	Hermes	Jukurit
2005	KalPa	Sport	TuTo	KalPa
2006	Jukurit	Sport	TuTo	Jukurit
2007	Hokki	Jukurit	Sport	Sport
2008	TuTo	Hokki	Jukurit	TuTo
2009	Sport	Jokipojat	Hokki	Jokipojat
2010	Jokipojat	D Team	KooKoo	KooKoo
2011	Sport	Jukurit	D Team	Jukurit
2012	Sport	Jokipojat	KooKoo	Jukurit
2013	Jukurit	KooKoo	TUTO Hockey	Jukurit
2014	KooKoo	Jukurit	TUTO Hockey	TUTO Hockey
2015	Jukurit	KooKoo	Hokki	Jukurit
2016	Jukurit	Hokki	Jokipojat	Jukurit
2017	SaPKo	K-Vantaa	United	SaPKo
2018	KeuPa HT	TUTO Hockey	SaPKo	KeuPa HT
2019	Ketterä	KeuPa HT	TUTO Hockey	Hermes

Mestiksen sarjajärjestelmä

Mestiksessä pelataan runkosarjan aikana 50 ottelua per joukkue ja pudotuspeleihin etenee kahdeksan eniten pisteitä kerännyttä Mestis-seuraa. Kaksi viimeistä, eli 11. ja 12. sijoittuneet joukkueet karsivat Suomi-sarjan kärkijoukkueiden kanssa ja mikäli Suomi-sarjan joukkue vie voiton, nousee se Mestikseen karsintojen häviäjän tilalle.

Pudotuspeleissä kohtaavat runkosarjan 1. vs. 8., 2. vs 7. ja niin edelleen siten, että paremmin sijoittuneella joukkueella on kotietu paras seitsemästä sarjassa. Voittaja etenee seuraavaan vaiheeseen, jossa jälleen parhaiten sijoittunut kohtaa huonoiten sijoittuneen, kunnes Mestis-mestari on selvillä. Mestis-mestaruuden voittanut joukkue saa nimensä Mestis-mestaruuspokaaliin, mutta Liiga-paikkaan se ei oikeuta.

Mestiksen pelaajat

Iso osa Mestiksen pelaajista ei ole täysipäiväisiä ammattilaisia, vaan tekevät myös muita töitä jääkiekon ohella. Mestis-seurojen budjetit ovat vain murto-osia Liigan vastaavista ja monella Liiga-seuralla onkin yhteistyösopimuksia Mestis-seurojen kanssa, joiden perusteella pelaajaliikenne on joustavampaa. Mestis onkin yleisesti ponnahduslauta Liiga-ympyröihin erityisesti nuorille pelaajille, jotka eivät ole junioripelien jälkeen vielä valmiita Liiga-tasolle mutta omaavat potentiaalia nousta pääsarjaan. Mestiksen pelaajapolitiikka onkin aiheuttanut monenlaista parranpärinää, kun osalla joukkueista pelaajisto saattaa vaihtua ottelusta toiseen lähes kokonaan kun Liigasta lainalla olevia pelaajia siirrellään edestakaisin.

Mestiksen taso on kuitenkin riittävän korkea pitämään yllä kilpailua pelipaikoista ja joukkueista löytyy usein myös pitkän linjan seuraikoneita. Nuorten ja lupaavien pelaajien peluuttaminen on myös yksi Mestiksen valttikorteista, sillä peli on usein vapaampaa ja jopa viihdyttävämpää kuin varsin taktisessa Liigassa.

Yhteenveto

Vaatimattomista lähtökohdista noussut jääkiekko on kehittynyt aikojen saatossa globaaliksi lajiksi, joka ei iske suuriin massoihin pelkästään urheiluna vaan myös viihteenä. Jääkiekolla on oma paikkansa myös populäärikulttuurissa, kun esimerkiksi Hollywood-elokuvat Lämäri (Slap Shot) ja Mestarit (The Mighty Ducks) nauttivat suosiosta yli laji- ja genrerajojen. Jälkimmäinen elokuva aiheutti USA:ssa sellaisen buumin, että NHL-kartalle ilmestyi Disneyn silloin omistama joukkue Mighty Ducks of Anaheim, nyttemmin Anaheim Ducks. Kotimaisen Liigan katsojamäärä on ollut jatkuvassa kasvussa, vaikka seuraajakunta onkin siirtynyt halleilta kotisohville kasvaneen TV-tarjonnan äärelle. Myös Leijonat vetävät kevään MM-kisoissa ennätysyleisöjä TV:n ääreen – eivätkä suomalaiset kiekkofanit jää koskaan jalkoihin myöskään paikan päällä. Jääkiekon suosio lisää kasvuaan sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa eikä ole mitään syytä jättää lätkää seuraamatta – valinnanvaraa löytyy lähes ympäri maailman ja kellon ympäri.

Tärkeimmät jääkiekkosarjat ja turnaukset

National Hockey League (NHL)