Lentopallon tärkeimmät sarjat ja turnaukset

TUPLAA ensimmäisen vetosi voitot

Vedonlyöntiin

Käyttöehdot pätevät. Tarjous vain uusien asiakkaiden lunastettavissa. K-18. Vähintään 10€ yksittäistalletus ja sen kierrätys vedonlyönnissä väh. 1.5 kertoimilla vaaditaan ilmaisvedon lunastamiseksi.

Vaikka lentopallo ei kuulu kaikkein suosituimpiin lajeihin, sitä pelataan sadoissa maissa miljoonien pelaajien voimin ympäri maailman. Tässä oppaassa esittelemme lentopallon tärkeimmät sarjat ja turnaukset.

Toisin kuin useimmissa muissa lajeissa, kansalliset sarjat ja seurajoukkueiden turnaukset ovat jääneet kansainvälisten turnausten varjoon. Urheilua seuraavat ovat yleensä paljon paremmin kartalla maajoukkueiden edesottamuksista, kuin kansallisten sarjojen tapahtumista. Tarjoamme tässä jutussa pohjatietoa lentopallon tärkeimmistä sarjoista ja turnauksista, jota voit käyttää hyväksesi lentopallove-donlyönnissä. Käymme läpi lentopallon osalta Olympialaiset, MM- ja EM-kisat sekä seurajoukkueiden oleellisimmat kilpailut kuten Euroopan Mestarien liiga, Club World Championships ja meille tutummat kotimaiset miesten ja naisten Mestaruusliigat.

Lentopallon perusteet – pelimuodot ja säännöt

Alkuun on hyvä huomata, että lentopallosta on olemassa useita eri variantteja. Suosituimmat ja yleisimmät ovat sisätiloissa pelattava lentopallo sekä rantalentopallo.
Sekä lentopallossa että rantalentopallossa pelin tavoite on sama: pallo pitää toimittaa vastustajan kent-täpuoliskon lattiaan (tai hiekkaan). Palloa ei saa ottaa haltuun, vaan se pitää siirtää yhdellä kosketuk-sella joko joukkuetoverille tai verkon yli; joukkue saa koskettaa palloon kolmasti peräkkäin.
Suurin ero lentopallon ja rantalentopallon välillä on pelaajien määrässä. Lentopallossa kentällä on ker-rallaan kuusi pelaajaa, kun rantalentopallossa joukkue koostuu kahdesta pelaajasta. Lentopallon kenttä on luonnollisesti suurempi, 18m x 9m, siinä missä rantalentopalloa pelataan 16m x 8m kokoisella kentällä. Voittoon vaadittavat pisteet eroavat myös lajien välillä. Lentopallossa pelataan paras viidestä erästä ja erävoittoon tarvitaan 25 pistettä, kun rantalentopalloa pelataan paras kolmesta erästä ja erän voittaa 21 pisteellä. Kummassakin lajissa erävoittoon vaaditaan kahden pisteen ero ja ratkaisevissa erissä voittoon riittää 15 pistettä. Lentopallon vedonlyöntistrategiaa miettiessä on tärkeää tietää nämä pelin erityispiirteet.

Lentopallo Olympialaisissa

Olympialaisten lentopalloturnaus on varmasti kaikkein suosituin ja seuratuin lajin kaikista kilpailuista. Vaikka se järjestetään vain neljän vuoden välein – tai ehkäpä siitä johtuen – Olympialaisten lentopallo-turnausta seuraavat maailmanlaajuisesti sekä lentopallon tosifanit että satunnaiset urheilun ystävät. Lentopallon rinnalle olympialajiksi noussut rantalentopallo on joillain mittareilla mitattuna jopa suosi-tumpaa kuin “tavallinen” lentopallo.

volleyball olympics

Olympialaisten lentopalloturnaus

Molemmissa, lentopallossa ja rantalentopallossa, järjestetään sekä miesten että naisten turnaus. Kummassakin lentopallon turnauksessa osallistujamäärä on 12, kun rantalentopallossa se on 24.

Olympiaturnauksen osallistumisoikeuden voi saavuttaa monella tavalla. Isäntämaa pääsee mukaan automaattisesti ja kansainvälisestä karsinnasta mukaan pääsevät kuusi parasta. Loput joukkueet an-saitsevat paikkansa maanosien karsintojen perusteella.

Rantalentopallon olympiakarsintajärjestelmä on monimutkaisempi. Isäntämaan edustus on jälleen mukana, kuin myös hallitseva maailmanmestari. Suurin osa joukkueista (yhteensä 15) valitaan kansain-välisen lentopalloliiton olympia-rankingin mukaan (FIVB Beach Volleyball Olympic Ranking system). Loput osallistujat ovat maanosien mestarit sekä kaksi karsintaturnauksen parasta joukkuetta.

Lentopallon olympiaturnauksessa pelataan ensin alkusarja kahdessa kuuden joukkueen lohkossa, joissa joukkueet pelaavat lohkojen sisällä vastakkain kerran. Lohkojen neljä parasta etenevät pu-dotuspelivaiheeseen. Pudotuspeleissä A-lohkon paras pelaa B-lohkon nelosta vastaan, A-lohkon toinen B-lohkon kolmosta vastaan ja niin edelleen. Lohkovaiheessa 3-0 tai 3-1 voitosta saa kolme pistettä, 3-2 voitosta kaksi pistettä ja vastaavasti 2-3 tappisota saa yhden pisteen.

Rantalentopallossa aloitetaan kuudella neljän joukkueen lohkolla, joissa pelataan kerran vastakkain. Lohkon kaksi parasta pääsevät suoraan pudotuspeleihin ja kaksi parasta lohkokolmosta samoin. Jäljelle jäävät kolmanneksi sijoittuneet joukkueet pelaavat yksittäisen karsintaottelun, jonka voittajat täy-dentävät 16 joukkueen pudotuspelikaavion. Rantalentopallossa voitosta saa kaksi pistettä ja tappiosta yhden – luovuttamalla ottelun jää nollille.

Pudotuspelivaiheessa voittajat etenevät seuraavalle kierrokselle ja häviäjän turnaus loppuu siihen. Loppuottelun voittajan kaulaan ripustetaan kultamitali, häviäjälle hopea ja lisäksi pelataan pronssiot-telu välierät hävinneiden joukkueiden välillä.

Olympialaisten lentopalloturnauksen historia

Lentopallo on ollut mukana Olympialaisissa sekä miesten että naisten puolella vuodesta 1964 saakka. Rantalentopallo on tuoreempi lisäys ja liittyi olympiaperheeseen vuonna 1996.

Vuoteen 2016 mennessä Brasilia, entinen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ovat olleet lentopallon miesten turnauksessa kaikkein menestyksekkäimpiä, voittaen kukin kolme kultamitalia. Naisten puolella Neuvostoliitto on voittanut neljä kultaa, mutta sekä Kiina että Kuuba ovat vanavedessä kolmella kultai-sella mitalillaan. Brasilia on viime aikoina noussut haastajaksi, voittaen vuosina 2008 ja 2012 sekä sijoit-tuen neljän parhaan joukkoon neljässä edellisessä olympiaturnauksessa.

Rantalentopallossa Yhdysvallat dominoi sekä miehiä että naisia: kummassakin turnauksessa tilillä on kolme kultamitalia. Yhdysvaltoja ei kannatakaan unohtaa lentopallon vedonlyöntistrategioita suunnitellessa. Brasilia on jälleen ykköshaastaja ja se on ollut finaalissa viisi kertaa kuudesta edellisestä miesten turnauksesta sekä neljä kertaa kuudesta edellisestä naisten kilpailusta.

Lentopallon MM-kisat

Lentopallon MM-kisat järjestetään myös neljän vuoden välein, Olympialaisten välissä. MM-kisat kuuluvat Olympiaturnauksen ohella suosituimpiin lentopallon turnauksiin.

Miehille ja naisille järjestetään erilliset MM-turnaukset, eivätkä ne yleensä ole samaan aikaan tai sa-massa paikassa. Vuonna 2018 miesten turnaus pelattiin 9.-30. syyskuuta Italiassa ja Bulgariassa, kun naisten turnaus oli 29.9.-20.10. Japanissa.

Lentopallon MM-kisojen sarjajärjestelmä

Vuodesta 1998 MM-kisoissa on ollut 24 maata, jotka ovat ansainneet paikkansa monen eri karsintajär-jestelmän kautta. Isäntämaa on tietenkin mukana ja lisäksi mukaan kelpuutetaan aiemmat voittajat sekä muissa kansainvälisissä turnauksissa menestyneet joukkueet.

Lentopallon MM-turnauksessa pelataan neljä vaihetta. Lohkovaiheessa pelataan normaalisti neljässä kuuden joukkueen lohkossa, joista kustakin jatkoon selviävät neljä parasta joukkuetta. Tämän jälkeen pelataan jatkosarja.

Jatkosarjassa pelataan jälleen neljässä lohkossa, tällä kertaa neljän joukkueen voimin. Järjestelmä on hieman monimutkaisempi, sillä jatkosarjan pisteisiin lasketaan mukaan myös ensimmäisen kierroksen pisteet. Lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi lohkoissaan sijoittunutta joukkuetta etenevät jat-koon.

Kolmannessa vaiheessa kuusi joukkuetta jaetaan kahteen minilohkoon, joissa pelataan vastakkain. Näiden lohkojen kaksi parasta jatkavat pudotuspelivaiheeseen eli suoraan välierään. Lohkon voittaja pelaa toisen lohkon kakkosta vastaan ja voittajat etenevät luonnollisesti finaaliin, kun taas häviäjät mit-televät pronssimitalista.

Lentopallon MM-kisojen historia

Ensimmäiset lentopallon MM-kisat pelattiin miesten osalta vuonna 1949 ja naisten turnaus järjestettiin ensikerran vuonna 1952. Siitä lähtien MM-kisat on pelattu joka neljäs vuosi.

Kautta historian miesten turnausta on eri vuosikymmeninä hallinnut eri maa. Kaikkein menestyksek-käin on kuitenkin ollut Neuvostoliitto, joka voitti kuusi ensimmäisestä kymmenestä turnauksesta vuo-teen 1982 saakka. Vain Itä-Saksa, Puola ja Tshekkoslovakia onnistuivat peittoamaan Neuvostoliiton tu-ona aikana. Yhdysvallat voitti ensimmäisen ja ainoan mestaruutensa vuonna 1985 ja Italia otti kolme peräkkäistä kultaa 1990-luvulla. Brasilia seurasi voittamalla kolme 2000-luvun kultaa, kunnes Puola vei mestaruuden 2014 ja 2018 peittoamalla molemmissa finaaleissa juuri Brasilian.

Naisten MM-kisoissa voittajat ovat vaihtuneet tiheämpään, vaikka myös naisissa Neuvostoliitto oli al-kuun ykkönen voittamalla kolme ensimmäistä mestaruutta ja lisäksi kartuttamalla kultatiliään myös 1970 ja 1990. Edelliset kuusi turnausta ovat kuitenkin päättyneet viiden eri maan voittoon: Kuuba, Ita-lia, Yhdysvallat, Venäjä kahdesti sekä tuoreimpana Serbia vuonna 2018.

Lentopallon EM-kisat

Lentopallon kansainvälisessä kalenterissa ei juuri tyhjää tilaa ole. Olympialaisten ja MM-ksiojen lisäksi mitellään myös maanosien parhaan tittelistä, muun muassa Euroopan mestaruudesta.

Kuten MM-kisat, myös EM-kisat järjestetään erikseen miehille ja naisille eri aikaan ja eri paikoissa, jos-kin EM-kisoissa naisten turnaus on yleensä ennen miesten vastaavaa.

Lentopallon EM-kisojen sarjajärjestelmä

EM-kisojen turnausformaatti on MM-kisoja yksinkertaisempi. Turnaus laajeni 16 joukkueesta 24 jouk-kueeseen vuodeksi 2019, joten nykyään alkusarja pelataan neljässä kuuden joukkueen lohkossa. Loh-kojen neljä parasta etenevät jatkoon ja pudotuspelit pelataan normaalilla kaavalla neljännesvälieristä alkaen.

Lohkovaiheessa pisteitä jaetaan Olympialaisten tapaan: 3-0 tai 3-1 voitosta kolme pistettä, 3-2 voitosta kaksi pistettä ja 3-2 tappiosta yksi piste.

Lentopallon EM-kisojen historia

Euroopan mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran miesten puolella vuonna 1948 ja naisissa heti perään vuonna 1949. Ensimmäisten turnausten jälkeen siirryttiin pelaamaan samana vuonna. Alunpe-rin EM-kisat järjestettiin joka neljäs vuosi, mutta vuonna 1975 siirryttiin kahden vuoden sykliin.

Miesten EM-turnauksen on voittanut yhdeksän eri maata, mutta Venäjä (ja aiemmin Neuvostoliitto) on ollut kautta aikojen menestyksekkäin 14 kultamitalilla 31 turnauksesta. Italia dominoi hetkellisesti vuo-sina 1989 – 2005, voittaen kuusi kahdeksasta EM-turnauksesta. Vuoden 2005 jälkeen ei kahta peräkkä-istä kultaa ole onnistunut voittamaan yksikään maa, vaan voitot ovat menneet Espanjaan, Puolaan, Serbiaan, Ranskaan ja Venäjälle.

Naisissa Venäjän (ml. Neuvostoliitto) dominointi on ollut vieläkin vakuuttavampaa. Tilillä on 19 kulta-mitalia 31 turnauksesta, joskin kymmenen voittoa tuli jo 11 ensimmäisestä EM-turnauksesta. Va-staavaa hallintaa ei ole sen koomin nähty, vaikka Saksa, Puola ja Italia ovat voittaneet kahdesti ja Serbia kolmasti vuosina 2011, 2017 ja 2019.

CEV Mestarien liiga

Euroopan tärkein seurajoukkueiden kilpailu on CEV Champions League eli Mestarien liiga. Kuten jalka-pallon Mestarien liiga, myös lentopallon vastaava pyörii kansallisten sarjojen kanssa päällekkäin ja se järjestetään erikseen miesten ja naisten joukkueille.

volleyball champions league

Mestarien liigan sarjajärjestelmä

Mestarien liigaan pääsevät automaattisesti kymmenen Euroopan parhaan sarjan voittajat, sekä yhteensä kahdeksan muuta Italian, Venäjän, Puolan, Saksan, Turkin ja Belgian sarjoista. Kaksi lisäpaik-kaa saavat Mestarien liigan karsinnan kaksi parasta.

Mestarien liigaan osallistuu kokonaisuudessaan 20 joukkuetta, jotka jaetaan viiteen lohkoon. Lohkojen sisällä pelataan kahdesti vastakkain, kerran kotona ja kerran vieraissa. Sijoitus lohkossa lasketaan voit-tojen perusteella ja voittojen ollessa tasan lasketaan erävoittojen suhde (eli voitetut erät jaettuna hävi-tyillä).

Lohkojen voittajat sekä kolme parasta kakkosta etenevät pudotuspelivaiheeseen. Pudotuspeleissä pela-taan finaalia lukuun ottamatta kaksi osaa. Kahdesta osaottelusta lasketaan ensin pisteet, eli 3-0 tai 3-1 voitosta kolme pistettä, 3-2 voitosta kaksi pistettä ja 2-3 tappiosta yksi piste. Jos pisteet ovat tasan kahden osa-ottelun jälkeen, pelataan vielä ylimääräinen ratkaisuerä 15 pisteeseen (ratkaistava kahden pisteen erolla). Finaali puolestaan pelataan yksittäisenä otteluna puolueettomalla kentällä.

Mestarien liigan historia

Vuoteen 2000 saakka Euroopan Cupina tunnettu turnaus perustettiin miesten osalta vuonna 1959 ja naisten 1960. Mestarien liiga on jatkunut tauotta sen perustamisesta saakka.

Neuvostoliiton ja Venäjän joukkueet ovat olleet menestyksekkäimpiä myös Mestarien liigassa. Mos-kovan CSKA on voittanut 13 mestaruutta, joskin edellinen tuli vuonna 1991. CSKA:n jälkeen italialaiset hallitsivat Euroopan seurajoukkuekenttiä, kun kuusi eri italialaisjoukkuetta voitti yhteensä yhdeksän seuraavaa turnausta.

Vuosituhanteen vaihteen jälkeen sarjasta tuli tasaisempi ainakin voittajan osalta. Mestaruus on men-nyt Ranskaan, Saksaan, Venäjälle ja Italiaan. Venäläiset ovat viime vuosina palanneet voittokantaan, kun Zenit-Kazan, Lokomotiv Novosibirsk ja Belogorie veivät seitsemän mestaruutta, mukaan lukien Ze-nitin neljän putki 2015-2018. Italialainen Lube Cucine Civitanova sysäsi Zenitin valtaistuimeltaan vuonna 2019.

Naisten puolella Neuvostoliitto oli alkuun täysin ylivoimainen 22 mestaruudella. Nykyään menestyksek-käimmät maat ovat Italia ja Turkki, jotka ovat hallinneet jo muutaman vuosikymmenen. Vuodesta 2005 lähtien naisten Mestarien liigan mestaruuspokaali on matkannut Turkin tai Italian ulkopuolelle vain kerran.

Lentopallon seurajoukkueiden MM-kisat

FIVB Club World Championship eli seurajoukkueiden MM-kisat järjestetään vuosittain kahdeksan jouk-kueen voimin. Turnausta isännöi ennalta määrätty kaupunki ja se kestää vain noin viikon. Turnauk-sessa ratkaistaan maailman parhaan seurajoukkueen titteli maanosien mestareiden kesken. Miesten ja naisten turnaukset järjestetään eri aikaan ja eri paikassa, yleensä naisten turnaus noin viikon miesten jälkeen.

volleyball club championship

Seurajoukkueiden MM-kisojen sarjajärjestelmä

Seurajoukkueiden MM-kisoihin osallistuu kahdeksan joukkuetta: Euroopan, Etelä-Amerikan ja Aasian mestarit, isäntämaan paras joukkue sekä neljä villi kortti -haastajaa.

Alkusarjassa pelataan kahdessa neljän joukkueen lohkossa, joiden sisällä pelataan kerran vastakkain. Lohkojen kaksi parasta etenevät suoraan välierävaiheeseen. Välieräottelun voittajat etenevät finaaliin ja häviäjät pelaavat kolmannesta sijasta.

Seurajoukkueiden MM-kisojen historia

Miesten lentopallon seurajoukkueiden MM-kisat järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1989 ja nais-ten vuonna 1991. Miesten turnaus oli kuitenkin tauolla pitkään, vuodesta 1992 aina vuoteen 2009 saakka. Myös naiset pitivät pidemmän breikin, kun vuosien 1992 ja 2010 välillä pelattiin vain kerran, vuonna 1994.

Eurooppalaiset ovat olleet turnauksen kestomenestyjiä, kun CEV:n eli Euroopan liiton alaiset joukkueet ovat voittaneet 11/14 miesten turnauksesta sekä yhdeksän 12 naisten kilpailusta. Jäljelle jäävät voitot ovat menneet kaikki Etelä-Amerikkaan.

Italialaiset ovat olleet kaikkein menestyksekkäimpiä miesten turnauksessa, voittaen kahdeksan ensim-mäistä kilpailua neljällä eri joukkueella. Italialaisilla oli kuiva kausi vuodesta 2012 vuoteen 2018 saakka, kun Trentino vei vihdoin viidennen mestaruutensa. Välissä sekä brasilialaiset että venäläiset joukkueet onnistuivat viemään maailmanmestaruuden.

Lentopallon Mestaruusliiga

Kotimainen lentopallon pääsarja on nimeltään Mestaruusliiga sekä miehissä että naisissa. Miesten sar-jassa pelaa kymmenen joukkuetta ja naisten puolella kymmenen sekä osittain sarjaan osallistuva Kuortaneen valmennuskeskuksen joukkue.

Mestaruusliigan sarjajärjestelmä

Miesten Mestaruusliigassa pelataan kymmenen joukkueen nelinkertainen runkosarja, eli joukkueelle kertyy 36 ottelua runkosarjassa. Runkosarjan kahdeksan parasta pelaavat puolivälierissä paras viidestä ottelusarjan, jonka voittaja etenee välieriin. Puolivälieräparit muodostetaan paras vastaan huonoin -periaatteella, eli 1. kohtaa 8., 2. kohtaa 7. jne. Välierät ja finaali pelataan paras seitsemästä ja lisäksi sarjassa pelataan pronssista paras viidestä periaatteella. Runkosarjan viimeiset kaksi joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan 1. divisioonan kahden parhaan nousukelpoisen joukkueen kanssa ja karsintasarjan kaksi parasta voivat anoa paikkaa Mestaruusliigaan seuraavalle kaudelle.

Naisten puolella pelataan kolminkertainen sarja, jonka lisäksi Kuortaneen joukkue pelaa yhden vierasottelun jokaista muuta joukkuetta vastaan. Runkosarjan kolmas keskinäinen ottelu pelataan vuorovuosin kotona ja vieraissa. Pudotuspeleissä pelataan muutoin samoin kuin miehissä, mutta vä-lieräsarja pelataan paras viidestä. Myös karsintasarja toimii miesten vastaavan lailla.

Mestaruusliigan historia

Suomen mestaruudesta on pelattu jo vuonna 1957, kun Suomen Lentopallokomitea oli vastuussa sarjoan pyörittämisestä. Miehissä ensimmäinen mestari oli Porin Pyrintö ja naisissa Eiran Riento. TUL:n ja SVUL:n erimielisyyksien takia 1960-luvun alussa pelattiin erillisiä mestaruussarjoja, mutta vuodesta 1966 molemmat lajiliitot mahtuivat lentopallon osalta samaan sarjaan.

Mestaruudet ovat menneet eri aikakausina eri osoitteisiin, kun Luolajan Kajastus voitti neljä peräkkäin 1969-1972, Pieksämäen NMKY seitsemän peräkkäin 1975-1981 ja KuPS-Volley 1991-1996. Viime aikoina VaLePa ja Kokkolan Tiikerit ovat hallineet miesten sarjaa, kun kahdeksan edellistä mestaruutta on jaettu näiden kahden kesken. VaLePa on voittanut kolmasti peräkkäin vuoteen 2019 mennessä.

Naisten puolella mestaruudet menivät aluksi lähinnä pääkaupunkiseudulle, kunnes sekä Karhulan Vei-kot, Jyväskylän Pesä-Veikot että Vaasan Vasama ottivat tukun peräkkäisiä mestaruuksia. 2000-luvulla valtikka siirtyi Hämeeseen, kun Tarmo-Volley ja myöhemmin Vanajan RC ottivat yhteensä kahdeksan mestaruutta. Tällä vuosikymmenellä Salon Viesti ja Hämeenlinna ovat ainoat mestarit: Viesti on voi-ttanut kahdeksan ja HPK Naiset kaksi mestaruutta.